Uutiset

REIMA OY ULKOISTAA KANKAANPÄÄN LOGISTIIKKATOIMINNOT CT-LOGISTICS OY:LLE

Reima Oy haluaa varmistaa liiketoiminnalleen tärkeän logistiikan kehittämisen ja keskittyy entistä vahvemmin ydinliiketoimintaansa eli lastenvaatetuksen suunnitteluun, tuotannon järjestämiseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Tähän asti Reima Oy on vastannut itse koko kotimaan- ja osan vientimyynnin tavaran käsittelystä ja varastoinnista.

Reima Oy:n logistiikkapäällikkö Katariina Kaislan mukaan: ”Logistiikkamme sujuvuus on toimintamme elinehto, ja nykyiset puitteemme olisivat vaatineet suuria investointeja niin kiinteistön, kaluston, työnjohdon kuin IT-puolenkin suhteen. Reima Oy haluaa jatkossakin taata nopeat ja joustavat toimitukset ja Kankaanpään varaston toimintojen jatkumisen. Nyt tapahtuva ulkoistaminen luo mahdollisuuden vastata nykypäivän haasteisiin. Tulevaisuudessa hyvin toimivan ja täsmällisen logistiikan tarve korostuu entisestään. Logistiikkaan erikoistuneen yrityksen edellytykset kehittää palvelua vastaamaan asiakkaidemme tarpeita ovat paremmat kuin meillä itsellämme.”

Järjestelyn jälkeen Reima Oy:n 10.000 neliömetrin lämpimät varastotilat mahdollistavat Logistikas-palvelutoiminnan edelleen kehittämisen vaatelogistiikkasegmentillä laajemminkin. Nykyinen 15 henkilön ammattitaitoinen varastotyöntekijäresurssi siirtyy vanhoina työntekijöinä Logistikas-perheeseen.

Monivuotinen sopimus astuu voimaan 1.6.2010. Tehdyllä sopimuksella CTLogistics Oy:n työllistämän henkilökunnan määrä kasvaa yli sadan henkilön. Yhtiön kotipaikka on Rauma ja sen muut toimipaikat sijaitsevat Porissa, Mäntyluodossa ja Tampereella.

Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Jari Nokkonen
Puh. 040 5232930

Logistiikkapäällikkö Katariina Kaisla
Puh. 040 557 4337

Kankaanpään lastentori 6.6. 2009

Lauantaina 6.6. järjestettiin Kankaanpään torilla lastentapahtuma Lastentori, jonka isäntänä toimi Reima. Arvonnnan noin 200:sta arvasta onnetar nosti voittajaksi 6-vuotiaan Noora Vesangon, joka voitti Reimatec-asukokonaisuuden. Paljon onnea Nooralle!

Lastenvaatevalmistajalla viides peräkkäinen kasvun vuosi

Reima keskittyy pitämään punttinsa kuivina taantumassa

Pohjoismaiden johtava lasten ulkoiluvaatevalmistaja Reima tahkoaa hyvää tulosta. Yhtiön rakenne muuttui viime vuoden lopulla, ja rönsyistä puhdistetun lastenvaateliiketoiminnan liikevaihto kipusi 38,4 miljoonaan euroon, mikä on 3,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vertailukelpoinen liikevaihto vuonna 2007. Liiketoiminnan tulosta kertyi 4,7 miljoonaa euroa (4,2 milj. eur, v. 2007). Vuoden 2008 lopulla Reiman omavaraisuusaste oli 38,3 prosenttia.

Reiman hyvä tulos kumpuaa onnistuneesta vaatemallistojen designin uudistamisesta: avainmarkkinoiden jälleenmyyjät ja kuluttajat ovat ottaneet omakseen Reiman tuotteet. Myös satsaaminen tuotanto- ja toimitusketjun laadunvarmistamiseen sekä logistiikan parantamiseen ovat siivittäneet menestystä.

Venäjä haastavuudessaan suuri mahdollisuus Reimalle

Reiman viimeiset neljä vuotta ovat olleet määrätietoisen kasvun ja kansainvälistymisen aikaa. Tuotannosta yli puolet menee vientiin ja yritys on saavuttanut johtavan markkina-aseman 0–12-vuotiaiden lastenvaatemarkkinalla Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa, Venäjällä ja Sveitsissä. Suomalaisyhtiön vaatteita viedään kaikkiaan yli 15 maahan.

Globaali talouden taantuma ja valuuttakurssien epäsuotuisat vaihtelut lupaavat haasteita toisella vuosipuoliskolla myös Reimalle. Vaikka kevään myynnissä pysyttiinkin edellisvuoden hyvällä tasolla, jarruttaa yhtiö nyt kasvutavoitettaan.

”Olemme kasvaneet vauhdilla, joten jatkossa meidän tulee keskittyä huolellisesti tuoreen markkina-asemamme säilyttämiseen ja turvaamiseen, etenkin Venäjällä”, kommentoi toimitusjohtaja Christopher Silcowitz tulevaa. 

Venäjän haastavalla markkinalla Reima on toistaiseksi keskittänyt myyntinsä Moskovan ja Pietarin alueille. Yhtiön Venäjän agentit ovat tarkoituksella jakaneet myyntilupia niukasti, vain tarkoin valituille jälleenmyyjille.

”Venäjä on strategisesti tärkein vientimarkkinamme ja suunnittelemme tarkkaan lähivuosien seuraavat isot toimet. Jälleenmyyjäjoukon kasvattaminen avaisi Reimalle nopeasti väylän liikevaihdon merkittävään kasvuun, mutta etenemme harkiten, sillä haluamme luoda kasvumme kestävälle pohjalle”, pohtii Silcowitz.

Lisätäkseen entisestään tuntemustaan pohjoismaisesta markkinasta Reima teetti alkuvuodesta 2009 laajan, lasten ulkoilutottumuksia kartoittaneen tutkimuksen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Paitsi lasten ulkoilupuuhia tutkimus valotti vanhempien ostotottumuksia ja brändimielikuvia. Näitä tietoja Reima pystyy hyödyntämään tuotekehityksessään pitkään.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Christopher Silcowitz, puh. 040 747 9871

Reima on vuonna 1944 toimintansa aloittanut johtava pohjoismainen lastenvaatevalmistaja, jonka pääkonttori on Kankaanpäässä. Reima-konsernin koko liikevaihto vuonna 2008 oli noin 38 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä Suomessa on noin 80 ja ulkomailla 20. Yhtiön tärkeimpiä vientimaita ovat Pohjoismaat, Venäjä ja Sveitsi. Reima Oy:n tuotemerkkejä ovat myös Lassie® ja Tutta®. Kaikkien Reima®-tuotteiden suunnittelun perustana ovat toiminnallisuus, turvallisuus, luotettavuus ja innovatiivisuus. Reima®-tuotteiden testauksesta vastaa maailman rehellisin ja säälimättömin testaustiimi: lapset.

Reima-tietoa ja historiaa

Reima tänään

Kankaanpääläinen Reima on Pohjoismaiden johtava lastenvaatevalmistaja. Vuodesta 1944 toiminut yritys tunnetaan teknisten ominaisuuksien yhdistämisestä toiminnallisuuteen. Yksi menestyneimmistä tuotteista on lasten ulkoiluhaalari, jonka juuret juontavat 70-luvun Enstex-haalariin. Reima on myös älyvaatetuksen edelläkävijä.

Toiminnallisuus on läpi vuosikymmenen ollut kantava osa Reiman filosofiaa. Yhdessä turvallisuuden, luotettavuuden ja innovatiivisuuden kanssa se muodostaa kokonaisuuden, jolla Reima on päässyt johtavaan markkina-asemaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä Venäjällä ja Sveitsissä. Tuotteita myydään yli 15 maassa, kaikkiaan 70 %:a tuotannosta menee nykyisin vientiin. Reima-tuotteiden suunnittelu ja tuotekehitys tehdään Suomessa, tuotanto on keskitetty Kaukoitään. Reiman pitkälle viety tuotteiden testaaminen tehdään omassa laboratoriossa, mikä on harvinaista lastenvaatebisneksessä. 

Yrityksen kiintopiste Suomessa on edelleen Kankaanpää, joka sijaitsee lähellä tärkeimpiä tuontisatamia Raumaa ja Poria. Reima työllistää Suomessa noin 100 henkilöä, Kaukoidässä 20 henkilöä. Kankaanpään rinnalla tärkeä toimipaikka on Vantaalla sijaitseva yrityksen myyntikonttori, jossa työskentelee noin 20 henkilöä. Reiman toimitusjohtajana on vuodesta 2005 työskennellyt tanskalainen Christopher Silcowitz. 

Reima Groupin pääomistaja on Pohjola Capital Partners. Konserniin kuuluvat Reima Holding Oy ja Reima Oy. Reima Oy harjoittaa lastenvaateliiketoimintaa Reima, Tutta ja Lassie -brändeillä.
Reiman liikevaihto vuonna 2007 oli noin 37 miljoonaa euroa, ja tulos noin 4,2 miljoonaa euroa. Reima-tuotteiden osuus yhtiön liikevaihdosta on yli puolet. Reima julkistaa vuoden 2008 tuloksensa 16. huhtikuuta.

”Ulkoiluhaalareistaan se tunnetaan”
Katsaus 65-vuotiaan Reima Oy:n historiaan

1940-luku: Käyttövaatteita pula-aikaan
Reiman juuret juontavat toiseen maailmansotaan. Pallo-Paita Oy, joka valmisti pukimia armeijalle, siirrettiin Helsingistä Kankaanpäähän turvaan pommituksilta 1939. Alkeellisissa oloissa, kunnalliskodin keskeneräisessä rakennuksessa, valmistettiin armeijan lumipukuja.  Pommitusten tauottua tehdas palasi Helsinkiin, mutta Kankaanpäähän jäänyt kapasiteetti ja osaava työntekijäjoukko päätettiin pitää toiminnassa. Huhtikuussa 1944 aloitettiin Kankaanpään tehtaan rakennustyöt.
Uusi tehdas yhtiöitettiin vuotta myöhemmin ja se aloitti toimintansa Kankama Oy:nä.  Yksi perustajista, Olavi Jalava, oli toiminut teknillisenä johtaja Pallo-Paidassa ja tutustunut opintomatkalla Saksassa mm. liukuhihnamenetelmään, joka otettiin käyttöön myös Kankaanpäässä.
Raaka-aineiden saanti oli alkuvuosina kiven takana ja ensimmäiset tuotteet, naisten työtakit, valmistettiin armeijalta ostetuista lumipuvuista. Materiaaliksi saatiin hankittua myös telttoja USA:n armeijan ylijäämävarastolta.
Pian toiminta keskitettiin lastenvaatteisiin sekä ulkoilu-, retkeily- ja urheiluasusteisiin. Tavoitteena oli kehittää lastenvaatteet hinta-laatusuhteeltaan niin hyviksi, että niiden käyttö yleistyisi myös maaseudulla.

1950-luku: Tuotekehityksellä menestykseen
Yritys kasvoi ja kehittyi voimakkaasti 50-luvulla. Tehdasrakennusta laajennettiin vuosikymmenen alussa ja edelleen vuonna 1959. Kankaanpäästä johdettu Kankama-nimi jäi kauppiaskunnalle vieraaksi ja se vaihdettiin Reima-Pukineeksi. Reima oli nimenä tunnettu jo Pallo-Paidan tuotantoon kuuluneesta Reima-paidasta. Lisäksi markkinoinnissa käytettiin tuotemerkkinä pohjois-reimaria.  Meri oli elementtinä lähellä pitkäaikaisen toimitusjohtajan, Olavi Jalavan, sydäntä ja tuotemerkillä haluttiin symboloida myös vaateteollisuuden siirtymistä pohjoiseen. Reiman menestyminen toimi vahvana esimerkkinä teollistumisen mukanaan tuomasta vauraudesta myös maaseudulle.
Koska lastenvaatteisiin ei ollut saatavilla riittävän kestävää materiaalia, ryhtyi Reima kehittämään sellaista yhdessä Littoisten verkatehtaan kanssa. Syntyivät Reilon, Ruutu-Reilon ja Reivel -kangasmateriaalit. Uutta Reilon-materiaalia tuotteissa mainostettiin tehokkaasti televisiossa vuosikymmenen lopulla.  Mieliin painuneessa mainoksessa tehtaan johtajien omat pojat pyörittivät mainoksessa tahkoa housun takamusta vasten todistaakseen niiden kestävyyttä.  Markkinointia ja myyntiä tehostettiin myös perustamalla myyntikonttorit Turkuun ja Helsinkiin.
50-luvulla avattiin myös ensimmäisiä vientikanavia. Yritykset Keski-Euroopassa eivät ottaneet tuulta alleen ja painopiste siirrettiin Skandinaviaan.

1960-luku: Viennin oppivuodet
1960-luku oli suurten muutosten ja laajennusten aikaa. Kanavat vientiin saatiin lopullisesti auki ja itäviennin aloituksen myötä viennin osuus liikevaihdosta nousi nopeasti.  Vientiä hoidettiin pääosin agenttien avulla, mutta Ruotsiin perustettiin oma myyntikonttori.
Markkinoinnissa hyödynnettiin suomalaisten tunteiden tulkkeja: Reino Helismaata ja Lasse Liemolaa, joiden avulla mainostettiin mm. Reima-Reilonia: ”Tässä meidän perhe on, tai oikeastaan suku ja jokaisella yllänsä on upouusi puku…” Myös toimitusjohtajan omistama Rolls Royce kiersi mainoskyltti katollaan markkinoimassa laadukkaita vaatteita ja kutsui lapsia mukaan ”Reima-ajeluille”.
Kangaslaatu Enstex® kehitettiin vuosikymmenen lopulla Reiman aloitteesta yhdessä Porin Puuvillan kanssa. Enstex® -materiaalissa kestävyyteen yhdistyi vettähylkivyys. Tuotekehityksessä otettiin kestävyyden lisäksi aiempaa enemmän huomioon myös vaatteen ulkonäköön liittyvät asiat ja maailman muotivirtauksia seurattiin tarkoin. Reiman vaatteita alkoivat suunnitella esimerkiksi Reino Koski ja Kristina Jakobsson-Kärki.
Muoti-ilmiöiden soveltamisessa Suomen markkinoille oli omat haasteensa, eikä tuotekehitystä kiireen vuoksi ehditty kaikissa tapauksissa hoitaa tunnetulla huolellisuudella. Tuoterepertuaarin kasvaessa Reima siirsi osan tuotannostaan satelliittitehtaisiin, jotta ammattitaitoisen työvoiman saanti turvattaisiin. Ensimmäisenä toiminta aloitettiin vuosikymmenen lopulla Parkanossa ja Raumalla.

1970-luku: Suurtuotannon ja kasvun vuodet
1970-luku oli Enstex®-materiaalin kulta-aikaa. Kangaslaatu vastasi hyvin tarpeisiin ajankohtana, jolloin suomalaisäidit siirtyivät yhä enenevässä määrin kodin piiristä työelämään. Kestävyys ja helppohoitoisuus vetosivat lapsiaan hoitoon vieviin äiteihin. Reiman myyntiedustajat todistivat kankaan vedenhylkivyyttä mukana kulkevien tippapullojen avulla.
Pääpaino säilyi lastenvaatteissa, mutta rinnalla tehtiin myös aikuisten ja nuorten käyttövaatteita sekä työ- ja harrasteasuja. Valikoimaan kuului esimerkiksi muodikkaita Happy-go-Lucky -asuja sekä Wanted-farkkuja, joiden valmistamiseen Parkanon tehdas keskittyi. Tehtaan yhteydessä toimi myös oma värjäämö. Kankaanpään lähialuille perustettiin myös muita satelliittitehtaita: Jämijärvellä, Honkajoella, Lohjalla, Merikarvialla, Karvialla, Perniössä ja Porissa toimittiin vuokratiloissa. Osa tehtaista toimi vain muutaman vuoden, pisimmillään toimintaa oli läpi vuosikymmenen.
Reiman tuotekehitystyö sai tunnustusta ja sille myönnettiin kauppa- ja teollisuusministeriön kehitystukea eri hankkeisiin.  Talossa kehitettiin esimerkiksi paloturvallisia monikerrostuotteita ja erityisen kylmiin oloihin suunniteltuja työvaatteita. Ostajina ja yhteistyökumppaneina olivat mm. Suomen Puolustusvoimat ja Merivoimat.
Laatu ja laaduntarkkailu haluttiin tuoda vahvasti esiin myös tuotteiden markkinoinnissa: ”6 000 vaatetta päivässä, 47 ihmisen käsien kautta tarkistettuna ja hyväksyttynä. Vasta niihin kelpaa kiinnittää Reiman merkki” tai ”Reimalla on omat Kerberoksensa, mutta ystävällisemmät ja kauniimmat kuin tuo Manalan vartija. Laaduntarkkailijat. He ovat sitä varten, että jokainen Reima-takki, -pusakka, - housut ja -haalarit, jotka Te ostatte olisi virheetön”.
70-luvulla aktivoitiin vientiä länteen, etenkin Länsi-Saksaan ja Iso-Britanniaan. Vuosikymmenen merkittävin investointi oli Saksasta hankittu sarjontalaitteisto, jonne kaavastot ja sarjontatiedot syötettiin. Näin kaikki ladosasetelmat voitiin tehdä tietokoneella, mikä nopeutti tuotantoa ja vähensi kankaiden hukkapaloja.

1980-luku: Tuotannon tehokkuudesta tilausmyyntiin
Reima oli keskittynyt ensimmäiset vuosikymmenet vahvasti tuotannon tehokkuuden maksimointiin tilauskannan kustannuksella. 80-luvulle tultaessa yhtiön pääoma oli kiinni Kankaanpään valtavissa valmisvaatevarastoissa ja vanhoja myyntisaatavia riitti karhuttavaksi niin Suomessa kuin ulkomailla. Päärahoittaja, Suomen Yhdyspankki, halusi luottoriskin kuriin ja yrityksen kannattavaksi.
Varastot tyhjennettiin myymällä tuotteita metreittäin ja tuotantovolyymia supistettiin vastaamaan realistisia myyntimahdollisuuksia, mikä tarkoitti useiden satelliittitehtaiden lopettamista ja väen vähentämistä.
Saneeraus onnistui pitkälti Neuvostoliiton kahdenvälisen kaupan ansiosta. Vaikka väki puolittui, liikevaihto tuplaantui. Yhtiön liikevaihdosta puolet tuli idän kaupasta, katteesta jopa 70 prosenttia. Ivaloon perustettiin vielä vuosikymmenen puolivälissä satelliittitehdas, jonka tuotanto myytiin kokonaisuudessaan Neuvostoliittoon vastineeksi Ivalon kunnan sähkötoimituksista.
Vahvasti idän kaupan varassa ollut Reima, kuten muukaan suomalainen vaateteollisuus, ei ollut riittävän kilpailukykyinen länsimarkkinoilla. 80-luvun lopulla nostettiin ensimmäistä kertaa esiin ajatus tuotannon siirtämisestä pois Suomesta. Ensimmäiset tunnustelumatkat tehtiin Kiinaan ja Turkkiin. Omistaja ei kuitenkaan pitänyt ennusmerkkejä markkinoiden muuttumisesta vielä tuolloin tarpeeksi vahvoina, joten tuotanto jatkui pääasiassa Suomessa. Idänkaupan tyrehdyttyä Neuvostoliiton hajoamisen myötä vuosikymmenen vaihteessa Reima ajautui nopeasti konkurssin partaalle.

1990-luku: Uuteen nousuun yhdessä Tutan kanssa
90-luvun alussa sekä Reima että Jyväskylässä lasten trikoovaatteita valmistava Tutta-tuote Oy olivat vaikeuksissa. Tutta-tuote oli aiemmin siirtynyt Fredriksonin lakkitehtaan omistukseen.  Molemmat yhtiöt haettiin konkurssiin 1992, ja toimiva johto osti Suomen Yhdyspankin rahoituksella yhtiön osakkeet itselleen. Fredrikson keskittyi myöhemmin päähinebisnekseen, ja muut omistajat jatkoivat Reima® ja Tutta® -brändien parissa. Kolmantena tuotemerkkinä yritys markkinoi Lassie®-lastenvaatteita. Merkki oli aiemmin ostettu Kokkolassa toimintansa lopettaneelta perheyritykseltä.
Suomen syvä lama 90-luvun alussa ei painanut Reima-Tuttaa. Liiketoiminta keskittyi lastenvaatteisiin, mikä ei ole yhtä suhdanneherkkää kuin muissa tuoteryhmissä. Reimalla oli Lassie®-vaatteiden myötä vahva jalansija halpaketjuissa, joissa kauppa lamavuosina kävi erityisen hyvin.
Lastenvaatteiden rinnalle tärkeäksi tuoteryhmäksi nousivat aikuisten moottoripyörä ja -kelkkailuvaatteet, joille haettiin markkinoita etenkin USA:sta. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Reima ryhtyi etsimään kumppaneita halvempien tuotantokustannusten maista. Trikoontuotanto ja vaatteiden valmistus keskitettiin Kiinaan perustettuun tehtaaseen, mikä lopetti toiminnan Vaajakoskella. Myös ulkoiluvaatteiden tuotantoa siirrettiin Kiinaan ja muihin Kaukoidän maihin sekä Baltiaan.
Reima jatkoi tuotekehitystä tavoitteenaan tuoda lastenvaatteisiin Gore-Tex-asujen veroinen veden- ja tuulenpitävyys, mutta pitää vaatteiden hinta yhä kotitalouksien kukkaroille sopivana. Yhteistyössä belgialaisen kangastehtaan kanssa syntyi Reimatec®. Uusi materiaali oli Enstex®-kangasta vedenpitävämpi, vaikkei yhtä kestävä. Hinta-laatusuhteeltaan erinomainen Reimatec® lanseerattiin näyttävästi ensin Suomessa ja pian kaikissa tärkeimmissä vientimaissa. Reima-tuotteissa viennin osuus kohosi nopeasti lähelle 70 %, kun Tutta® ja Lassie® menestyivät lähinnä kotimaassa. Tutta®-brändi kilpaili alati lisääntyneiden kaupan omien tuotemerkkien kanssa. 

2000-luku: Keskittyminen lastenvaatteisiin
Uuden omistajan myötä Reima pyrki kasvamaan yritysostoin, jakeluaan kehittämällä ja keskittymällä voimakkaasti tekniseen tuotekehitykseen. Helsinkiin perustettiin viisi omaa myymälää, Reima® Shopia. Metsästysvaatteita valmistava Chevalier ostettiin täydentämään tuotevalikoimaa. Reima teki vahvaa poikkiteollista pioneerityötä kehittämällä puettavaa teknologiaa. Cyberiksi nimetty älyvaateprototyyppi esiteltiin BBC:n uutisia myöden, mutta huippukalliille tuotteelle ei sellaisenaan ollut markkinoita. Siemen elektrotekstiilien kehittämiselle oli kuitenkin syntynyt.
Mittavat kehitystoimet ja yrityskaupat nakersivat nopeasti Reiman kannattavuutta, kun yhtiön liikevaihto kääntyi samanaikaisesti laskuun. Yhtiö velkaantui parissa vuodessa ja vuonna 2002 koitti historian kolmannen suuren saneerauksen aika. Helsingin myymälät lakkautettiin ja moottoripyörä ja -kelkkavaatebisnes myytiin sveitsiläiselle Scottille. Henkilöstön määrä puolittui. Älyvaatetutkimukseen hankittiin ulkopuolinen rahoitus, mm. Sitralta, ja se yhtiöitettiin omaksi Clothing Plus Oy:ksi.
Vuonna 2004 tuotannosta karsittiin kaikki aikuisten tuotelinjat ja keskityttiin yrityksen perinteisimpään kohderyhmään: 0-12-vuotiaisiin lapsiin. Keskittyminen kannatti. Vuosi oli voitollinen, minkä jälkeen kasvu on ollut jatkuvaa.

Toiminnallisuus on aina ollut kantava osa Reiman filosofiaa. Yhdessä turvallisuuden, luotettavuuden ja innovatiivisuuden kanssa se muodostaa kokonaisuuden, jolla Reima on päässyt johtavaan markkina-asemaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä Venäjällä ja Sveitsissä. Tuotteita myydään yli 15 maassa, kaikkiaan 70 %:a tuotannosta menee nykyisin vientiin.
Reima®-tuotteiden suunnittelun, tuotekehityksen ja logistiikan kiintopiste on Suomessa edelleen Kankaanpäässä, joka sijaitsee lähellä tärkeimpiä tuontisatamia Raumaa ja Poria. Kankaanpään tehtaassa työskentelee nykyisin noin 80 henkeä. Toinen tärkeä toimipaikka on Vantaalla sijaitseva myyntikonttori, jossa työskentelee lähes 20 henkilöä, myös Reiman toimitusjohtajana vuodesta 2005 työskennellyt tanskalainen Christopher Silcowitz. 

Pohjoismainen lasten ulkoilututkimus

Tiedote 30.3.2009

Tuore tutkimus: Pohjoismaiset lapset eivät enää leiki pihaleikkejä
Lapset ulkoilevat yhä runsaasti, mutta reilusti vähemmän kuin vanhempansa aikoinaan

Pohjoismaiset 0 − 10-vuotiaat lapset ulkoilevat edelleen runsaasti, arkisin keskimäärin 2 tuntia päivässä. Vanhempien mielestä heidän lapsensa ulkoilevat reilusti vähemmän kuin he itse ulkoilivat omassa lapsuudessaan. Suomalaiset pienet koululaiset ulkoilevat selvästi vähemmän kuin samanikäiset lapset muissa maissa. Tutkimuksesta selviää myös, että lasten ulkoilu on muuttanut muotoaan sukupolven aikana.  Perinteisten pihaleikkien suosio on laskenut: harva leikkii enää Kirkonrottaa.

Pohjoismaiden johtavan lastenvaatevalmistajan Reiman Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa teettämän tutkimuksen mukaan lasten päivittäistä ulkoilua pidetään kodeissa erittäin tärkeänä, Suomessa jopa tärkeämpänä kuin muissa maissa. Ulkoillessaan lapset saavat raitista ilmaa, pääsevät purkamaan energiaansa ja liikkumaan. Vanhempien käsityksen mukaan he siten myös syövät ja nukkuvat paremmin.

”Halusimme tutkia lasten ulkoilutottumuksia ja vanhempien asenteita lasten ulkoilua kohtaan tänä päivänä Pohjoismaissa”, toimitusjohtaja Christopher Silcowitz Reima Oy:stä kertoo. ”Lasten laiskistumisesta tietokonepelien ääreen puhutaan mediassa paljon, mutta iloksemme tutkimustulokset vahvistavat lasten peuhaavan edelleen paljon myös ulkona, vaikka maakohtaisia eroja löytyykin.”

Tanskalaisvauvat ulkoilevat eniten, norjalaiset muissa ikäryhmissä

Tutkimuksen mukaan pohjoismaiset 0−10-vuotiaat lapset ulkoilevat keskimäärin noin kaksi tuntia päivässä. Eniten tutkituista ikäryhmistä ulkoilevat 3−6-vuotiaat leikki-ikäiset, lähes 2,5 tuntia päivässä, norjalaislapset lähes 3 tuntia päivässä.

Suomalaiset 7−10-vuotiaat pienet koululaiset ulkoilevat selvästi vähemmän kuin samanikäiset lapset muissa maissa. ”Tämä huolestuttaa hieman, koska koulussa lapset alkavat muutenkin istua suuren osan päivästä paikallaan. Haluamme kannustaa suomalaisvanhempia lisäämään pienten koululaisten ulkoilun määrää, ja kirimään eron umpeen tässäkin ikäryhmässä”, Reiman markkinointipäällikkö Riikamaria Paakkunainen pohtii .

Vanhemmat katsovat omien lastensa pääosin ulkoilevan tarpeeksi kaikissa Pohjoismaissa. Norjalaisvanhemmat ovat lastensa ulkoilun riittävyyden suhteen kriittisimpiä, vaikka norjalaislapset ulkoilevat tutkimuksen mukaan ahkerimmin sekä leikki-ikäisten että pienten koululaisten ikäryhmissä verrattuna pohjoismaisiin ikätovereihinsa.

Huonon sään ei pitäisi estää ulos lähtemistä

Suurimmiksi syiksi lastensa ulkoilun riittämättömyyteen vanhemmat nostavat sen, etteivät ehdi tai jaksa lähteä lastensa seuraksi. Lasten tv:n katselu ja videopelien pelaaminen sekä huono sää olivat myös kärjessä ulos lähtemisen esteitä kysyttäessä. Merkillepantavaa on, että suomalaisvanhemmat vetoavat muita useammin huonoon keliin.

”Meidän tavoitteemme Reimassa on koko 65-vuotisen toimintamme ajan ollut mahdollistaa lasten ulkoilu, oli sää kuinka kaamea tahansa. Teknisyyden yhdistäminen toiminnallisuuteen takaa ulkoilun mukavuuden sekä lapselle että vanhemmalle. Vanhemman ei tarvitse pohtia lapsen vaatteiden säänkestävyyttä, vaikka taivaalta sataisi mitä”, kommentoi Silcowitz tuloksia.

Lapset tykkäävät peuhata vapaasti

Tutkimus kertoo, että pohjoismaiset vanhemmat ulkoilevat ahkerasti yhdessä pienten lastensa kanssa. Suomalaisvanhemmat ovat vastaajista käytännöllisimpiä, ja heidän yhteispuuhansa lastensa kanssa koostuu yleisimmin piha- ja lumitöistä. Suosittuja lasten ja vanhempien yhteisiä ulkoilutapoja ovat myös kaikissa Pohjoismaissa vuodenaikaan sopivien lajien harrastaminen sekä retket. Retkeily on yleistä etenkin Norjassa ja Tanskassa.

Pohjoismainen erityispiirre eli vauvojen ulkona nukuttaminen on yleisintä Tanskassa ja Suomessa. Vanhemmat, 3 − 6- ja 7 − 10-vuotiaat, lapset ulkoilevat pääsääntöisesti vapaasti niin arkena kuin viikonloppuisinkin, eivät ohjattujen harrastusten parissa. Nykylasten ulkoilu koostuu lähinnä vapaasta peuhaamista perinteisten pihaleikkien sijaan. Ryhmässä leikittävät pihaleikit tuntuvat tutkimuksen mukaan olevan katomassa ulkoilukartalta.

”Pitäisikö meidän vanhempina ottaa tässä ryhtiliike, ja varmistaa Kirkonrotan, Tervapadan ja monien muiden hauskojen leikkien siirtyminen seuraaville sukupolville? Nythän lasten omat pihayhteisöt, joissa pienet lapset oppivat leikit isommiltaan, ovat lähes hävinneet”, pohtii Reiman markkinointipäällikkö Riikamaria Paakkunainen.

Vähälumiset talvet näkyvät myös lasten talvisten ulkoiluleikkien muuttumisena. Vanhemmat mm. rakensivat lumilinnoja, leikkivät vuorenvalloitusta, hiihtivät ja luistelivat enemmän kuin lapset nykyään. ”Tämän talven runsaslumisuus heijastui kuitenkin mukavasti tuloksissa, pulkkamäkeen on päästy kaikissa maissa”, Paakkunainen jatkaa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös vaatetukseen liittyviä asioita, lähinnä Reiman omaan käyttöön. Tutkimus osoitti, että suomalaisvanhemmat kokevat ilmastonmuutoksen vaikuttaneen lasten ulkoilupukeutumiseen enemmän kuin vanhemmat muissa maissa. Vaatteiden kestävyys ja vedenpitävyys korostuvat vaatteille asetettavissa vaatimuksissa.

Lisätietoja antavat:
toimitusjohtaja Christopher Silcowitz, Reima, puh. 040 747 9871
markkinointipäällikkö Riikamaria Paakkunainen, Reima, puh. 050 322 8293

Aiheeseen sopivaa kuvitusta saa käyttöön Reiman kuvapankista http://www.reima.fi. Kuvapankkiin voi tilata tunnukset osoitteesta

Tutkimusfaktat:

Tutkimus tehtiin maalikuussa 2009, ja sen kysymykset käsittelevät lasten ulkoilua ja ulkoilutapoja sekä ulkoilupukeutumista. Tutkimuksen suunnittelusta ja tulosten analysoinnista vastasi Perfecto Oy. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 0-10-vuotiaiden lasten vanhemmat ja vastaajia oli kaikkiaan 750 (Suomi 300, muut 150 /maa). Suomen osalta tutkimusotos tehtiin IROResearchin IRONet-paneelista. Kokonaan puhelinvärvätyssä paneelissa on 32 500 jäsentä. Muiden maiden tiedonkeruu tehtiin vastaavissa, IBIMRI:n hallinnoimissa paneeleissa. IBIMRI on osa maailmanlaajuista IPSOS-tutkimusketjua. Tutkimustulos edustaa kussakin maassa niitä 0-10-vuotiaiden lasten vanhempia, joilla on sähköposti käytössään. Sähköpostipeitto tässä kohderyhmässä on niin korkea, että tulosten voidaan varsin hyvin katsoa edustavan kyseessä olevaa kohderyhmää kokonaisuudessaan.
_____________________________________________________________________________

Reima on vuonna 1944 toimintansa aloittanut johtava pohjoismainen lastenvaatevalmistaja, jonka pääkonttori on Kankaanpäässä. Reima Group -konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 37 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä Suomessa on noin 100 ja ulkomailla 280. Yhtiön tärkeimpiä vientimaita ovat Pohjoismaat, Venäjä ja Sveitsi. Reima Oy:n tuotemerkkejä ovat myös Lassie® ja Tutta®. Kaikkien Reima®-tuotteiden suunnittelun perustana ovat toiminnallisuus, turvallisuus, luotettavuus ja innovatiivisuus. Reima®-tuotteiden testauksesta vastaa maailman rehellisin ja säälimättömin testaustiimi: lapset.

Reima julkaisee useita uutuuksia kevääksi 09

Huomattavimmat uutuudet Reiman keväässä 2009 ovat sadeasut ja kerros¬pukeutumis¬konseptin laajennus. Myös Reiman ”lippulaiva” Reimatec®-materiaali uudistuu.

Antaa sataa
Lasten sadepäivien ei tarvitse olla ankeita ja harmaita: Reima® tarjoaa herkullisen värisiä sadeasuja ja niihin yhteensopivat asusteet ja kumisaappaat. Sadeasuissa on miellyttävän pehmeä, vedenpitävä materiaali ja hauska kuosi.

Play Layers® laajenee
Reima toi alkusyksystä 2008 markkinoille lapsille suunnitellun, toiminnallisen Play Layers® kerrospukeutumiskonseptin. Keväällä 2009 konseptia laajennetaan edelleen, ja vähitellen se tulee kattamaan koko Reiman malliston. Näin Reima® tuo funktionaalisen vaatetuksen hyödyt niiden ulottuville, jotka niitä eniten tarvitsevat: useita tunteja päivässä ulkoileville lapsille.

Play Layers® -systeemin kulmakiviä ovat helppous ja muunneltavuus. Väliasut voidaan kiinnittää päällysvaatteisiin painonapein, jolloin pukeminen helpottuu ja nopeutuu. Kokonaisuus muuntuu eri tarpeisiin vaihtamalla väliasujen väriä tai materiaalia. Näin saman ulkovaatteen käyttöikää voi pidentää syksystä talveen ja taas kevääseen, mikä on sekä taloudellista että ekologista.

Reimatec uudistuu
Tähänastisen kehitystyön huipentuma on vedenpitävä ja hengittävä Reimatec®-materiaali, jolla on keskeinen asema Play Layers® -konseptin päällysvaatteissa. Kevään 2009 Reimatec®-materiaali on sileämmän pintarakenteen ansiosta entistäkin likaahylkivämpi, muista teknisistä ominaisuuksista tinkimättä.

Lisätiedot
Markkinointipäällikkö Riika Paakkunainen, p. 050 322 8293

Reima on vuonna 1944 toimintansa aloittanut johtava pohjoismainen lastenvaatevalmistaja, jonka pääkonttori on Kankaanpäässä. Reima Group -konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 37 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä Suomessa on noin 100 ja ulkomailla 280. Yhtiön tärkeimpiä vientimaita ovat Pohjoismaat, Venäjä ja Sveitsi. Reima Oy:n tuotemerkkejä ovat myös Lassie® ja Tutta®.

Kaikkien Reima®-tuotteiden suunnittelun perustana ovat toiminnallisuus, turvallisuus, luotettavuus ja innovatiivisuus. Reima®-tuotteiden testauksesta vastaa maailman rehellisin ja säälimättömin testaustiimi: lapset.

Reima Play Layers™ on helppoa kerrospukeutumista lapsille

- uusi konsepti takaa ulkoilevan lapsen lämpöviihtyvyyden

Reima tuo alkusyksystä 2008 markkinoille lapsille suunnitellun kerrospukeutumiskonseptin. Vastaavanlaisia ratkaisuja käytetään paljon aikuisten sporttivaatetuksessa. Nyt toiminnallisuuden hyödyt tuodaan niiden ulottuville, jotka sitä eniten tarvitsevat: useita tunteja päivässä ulkoileville lapsille.

Reiman Play Layers™ -konseptin kantavana ideana on vaatetuksen eri kerrosten toiminnallisuus. Kullakin kerroksella on oma tehtävänsä: pohjakerros kuljettaa kosteuden pois iholta, välikerrokset lämmittävät, ja uloin kerros suojaa ja hengittää. Näin lapsen olo pysyy hyvänä kaikissa olosuhteissa.

Play Layers™ -konseptin muita kulmakiviä ovat helppous ja muunneltavuus. Osa väliasuista voidaan kiinnittää päällysvaatteisiin painonapein, jolloin pukeminen helpottuu ja nopeutuu. Kokonaisuus muuntuu eri tarpeisiin vaihtamalla väliasujen väriä tai materiaalia. Ratkaisu on samalla myös taloudellinen ja ekologinen: saman ulkovaatteen käyttöikää voi pidentää syksystä talveen ja taas kevääseen.

Reima Oy tunnetaan lastenvaatteiden materiaali- ja tuotekehityksen edelläkävijänä. Yhtiöllä on jo 64 vuoden kokemus lasten vaatettamisesta. Tähänastisen kehitystyön huipentuma on vedenpitävä ja hengittävä Reimatec™-materiaali, jolla on keskeinen asema Play Layers™ -konseptin päällysvaatteissa. Konseptin kehittäminen jatkuu, ja tuotevalikoima laajenee taas keväällä 2009.

Lisätiedot
Markkinointipäällikkö Riika Paakkunainen, puh. 050 3228 293

Kuvia vapaasti toimitukselliseen käyttöön osoitteessa http://media.reima.fi
käyttäjätunnus press, salasana press

Reima on vuonna 1944 toimintansa aloittanut johtava pohjoismainen lastenvaatevalmistaja, jonka pääkonttori on Kankaanpäässä. Reima Group -konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 37 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä kotimaassa on noin 100 ja ulkomailla 280. Yhtiön tärkeimpiä vientimaita ovat Pohjoismaat, Venäjä ja Sveitsi. Reima Oy:n tuotemerkkejä ovat myös Lassie™ ja Tutta™.

Kaikkien Reima™-tuotteiden suunnittelun perustana ovat toiminnallisuus, turvallisuus, luotettavuus ja innovatiivisuus. Reima™-tuotteiden testauksesta vastaa maailman rehellisin ja säälimättömin testaustiimi: lapset.

Pohjola Capital Partners lastenvaatevalmistaja Reiman omistajaksi

Pohjola Capital Partners ja Reima Oy:n yritysjohto ovat sopineet järjestelyistä, joilla he hankkivat Reima Oy:n koko osakekannan pääomasijoittaja CapManilta sekä muilta yhtiön omistajilta. Kaupan osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa julkisteta.

Reima Oy harjoittaa lastenvaateliiketoimintaa Reima, Tutta ja Lassie -brändeillä. Reima-konserniin kuuluva älyvaateliiketoiminta ei kuulu kauppaan. Yrityskaupalla ei ole vaikutuksia yrityksen henkilöstön työsuhteisiin.

Reiman toimitusjohtaja Christopher Silcowitz on työskennellyt Reima-konsernissa 14 vuotta ja jatkaa toimitusjohtajana ja osakkaana myös yrityskaupan jälkeen.
- Liike-elämä on nykyisin hektistä ja vaatii nopeaa ja tehokasta päätöksentekoa. Tiedän, että Pohjola Capital Partners on kumppani, joka ymmärtää nämä periaatteet ja jonka kanssa voimme rakentaa yhtiön tulevaisuutta, kuvailee Silcowitz.
- Meillä on Pohjola Capital Partnersin toiminnasta hyviä kokemuksia, sillä se oli jo viime vuonna mukana auttamassa yhtiön omistusjärjestelyissä, hän jatkaa.

Pohjola Capital Partnersin tavoitteena on vauhdittaa Reiman lastenvaateliiketoiminnan voimakasta kasvua.

- Reima on erinomaisesti hoidettu ja hyvin kannattava yritys, jolla on vahva markkina-asema kohdemarkkinoillaan. Uskomme Reiman pystyvän yhä parantamaan asemaansa lastenvaatevalmistajana sekä kotimaassa että etenkin vientimarkkinoilla, sanoo partner Reijo Grönholm Pohjola Capital Partnersista.

Lisätietoja antavat:

Reima Oy
Christopher Silcowitz, toimitusjohtaja, puhelin 040 747 9871

Pohjola Capital Partners
Juha Peltola, toimitusjohtaja, puhelin 050 514 8401
Reijo Grönholm, partner, puhelin 050 040 3057

Reima
Reima Oy on vuonna 1944 perustettu johtava pohjoismainen lastenvaatevalmistaja, jonka pääkonttori on Kankaanpäässä. Sen tärkeimmät markkina-alueet ovat Suomi, Venäjä ja Norja sekä muut Pohjoismaat. Vuonna 2007 Reiman lastenvaateliiketoiminnan liikevaihto oli 35 miljoonaa euroa ja liiketoiminnallinen tulos ylitti 4,7 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu vuoteen 2006 verrattuna oli noin 35 %.

Pohjola Capital Partners
Pohjola Capital Partners Oy on keskisuurten ja pienten yhtiöiden pääomasijoittaja, joka sijoittaa kannattavien yritysten yritysjärjestelyihin ja laajentumisiin. Sijoitusmuotoina ovat enemmistö-, vähemmistö- ja välirahoitussijoitukset. Se hallinnoi yli 230 miljoonan euron pääomasijoitusrahastoja.